Kuukauden retro, Mortal Kombat, lokakuu 2013

Tässä kuussa ajattelin tehdä pienen katsauksen yhteen lempi pelis arjoistani ja se on Mortal Kombat. Erityisesti pidin kahdesta ensimmäisestä pelistä, kolmaskin oli vielä ihan ok, mutta Mortal Kombat 3:sen jälkeen sarja alkoi mennä alamäkeä. Kahdessa ensimmäisessä pelissä oli sellaista tietynlaista viehätystä mitä kolmannesta jo puuttui, esim. lopetusliikkeet (fatalityt) olivat Mortal Kombat II:ssa paljon viimeistellymmän oloisia, mielikuvituksellisempia ja realistisemman oloisia, kuin kolmosesta eteenpäin, jossa hahmot alkoivat lähinnä vain räjähtämään palasiksi ja tuloksena oli seitsemän jalkaa, neljä päätä ja sitä rataa. Sekä myös esim. lopetuksessa, jossa joltain lyötiin pää irti Mortal Kombat II:ssa sentään kuollut ruumis luhistui maahan, mutta kolmosesta eteenpäin ruumis jäí vain seisomaan siihen ilman päätä, mites se on mahdollista? Tällaiset pikku yksityiskohdat tekevät Mortal Kombat II:sesta sen parhaan Mortal Kombat -pelin minulle.

Emulointia

Aivan oikein! Karu fakta nyt on se, että tarkoitus oli ottaa katsaus kolmeen ekaan Mortal Kombat peliin ja luonnollisesti, kun en ole ainakaan vielä vakava keräilijä niin en omista mitään oikeita vanhoja konsoleita arcade kabineteista nyt puhumattakaan joten emuloinnin varassa ollaan. Kyllä siitä nyt ainakin eri versioiden erot selvästi saa esille.

Otan testiin Mortal Kombat, Mortal Kombat II, Mortal Kombat 3 ja Ultimate Mortal Kombat 3 –pelit Super Nintedolla, Mega Drivella, PlayStationilla sekä vielä emuloimalla arcade versioita. PlayStationilla tyypitän vielä lisäksi itselle nostalgista Mortal Kombat Trilogy peliä, jonka omistin ihan oikeasti oikealla PlayStationilla.

Mortal Kombat (1992)

Ensimmäinen Mortal Kombat julkaistiin kolikkopelinä (arcade) vuonna 1992 ja se oli jotain aivan uutta verrattuna siihen aikaan tournament fighter genreä hallinneeseen Street Figher II:seen. Mortal Kombatissa käytettiin käsin piirrettyjen hahmo spritejen sijaan digitoituja näyttelijöitä, joilla peliin saatiin perinteistä käsin piirrettyä grafiikkaa realistisempi lookki.

Peli esitteli seitsemän (7) pelattavaa hahmoa: Johnny Cage, Kano, Sub-Zero, Sonya Blade, Raiden (Rayden), Liu Kang ja Scorpion. Ensimmäinen Mortal Kombat esitteli myös paljon kohutut Fatalityt eli lopetusliikkeet, joissa siis oikealla näppäinyhdistelmällä sai raa’asti tapettua vastustajan useimmiten palasiksi vielä sen pieksemisen jälkeen ja verta lensi yliluonnollisen paljon tottakai.

MK hahmovalintaruutu
Mortal Kombatin hahmovalintaruutu Arcade Kollectionissa.
MK Kano vs Sub-Zero
Mortal Kombat Arcade Kollection, Kano vs Sub-Zero.

 

Eri versiot, Super Nintendolla kesympi

Mortal Kombat julkaistiin kaiken kaikkiaan arcade-version jälkeen 13 eri alustalla ennemmin tai myöhemmin. Uusin julkaisu taitaa olla PC:lle, PS3:lle ja X360:lle. Vain digitaalisesti julkaistu Mortal Kombat Arcade Kollection ja tämä taitaakin olla paras tapa hankkia kolme ekaa peliä, varsinkin jos haluaa arcade-uskolliset versiot pelattavaksi. Aikakauden konsolit, kun eivät ihan kaikkia herkkuja pystyneet näyttämään. Eikä edes vielä seuraavan sukupolven laitteet kuten Sony PlayStation tai Sega Saturn, joissa ongelmaksi muodostui tuon aikakauden CD-teknologia järkyttävien pitkien ja kesken pelin lataus aikoineen.

Kaksi yleisintä porttausta kuitenkin lienee sen ajan konsoli herruudesta kilpaileva parivaljakko Sega Mega Drive (Genesis jenkkilässä) ja Nintendo Super Nintendo Entertainment System tai ihan vain SNES -versiot. Näistä porttauksista sinulla oli todennäköisesti se versio kumpi konsoli sinulla oli. Nyt tässä molempia versiota koittaneena voin sanoa, että SNES-versio pelaa paremmin, jo lähinnä sen takia, että SNES-peliohjaimessa on kaikki tarvittavat napit peliä varten, toisin kuin Mega Drivella jossa käytännössä täytyy luopua low punch –toiminnosta ja mikäli olen oikein käsittänyt vaikka sinulla olisi kuusi nappinen Mega Drive –ohjain niin se toiminto vain ei ole siellä, kuten Mortal Kombat II:sen Mega Drive versiossa.

Sitten taas toisaalta, koska Nintendolla on aina ollut naputtamisen aihetta liian pitkälle menevästä väkivallasta Nintendon konsolilla, varsinkin juuri tuolloin 1990-luvun alussa. Tämä johti siihen, että pelin SNES-versiosta puuttuu veri täysin ja osa raa’emmista pelin lopetus liikkeistä on muutettu kesyimmiksi, mikä pilaa kyllä pelin aivan täysin. Mega Drivella veren sai esiin syöttämällä koodin pelin alussa.

Toisin sanoen, jos haluat pelata ensimmäistä Mortal Kombattia kotona etkä omista sitä oikealla arcade laitteella, etkä halua emuloida arcade-versiota niin paras paikka on katsoa peli PC:lle, PS3:lle tai X360:lle niiden online-kaupoista.

Mortal Kombat II (1993)

Täytyy heti alkuun tunnustaa, että tämä oli ensimmäinen Mortal Kombat –peli mitä ikinä pelasin ja varmaan siksi sillä on eniten nostalgia-arvoa minulle. Toki pelissä on teknisestikin ominaisuuksia ja yksityiskohtia, joka ainakin minun mielestä tekee tästä alkuperäisen trilogian parhaan pelin.

Mortal Kombat II esitteli tukun uusia hahmoja ja kaiken kaikkiaan pelissä on 12 pelattavaa hahmoa heti alusta alkaen. Uusia tulokkaita olivat esim. Kitana, Mileena, Baraka, Jax jne. joista on myöhemmin muodostunut Mortal Kombat vakkareita vaikka alkuperäisestä kolmannesta osasta puuttuivatkin, Jax tosin oli ensimmäistä kertaa mukana mekaanisilla käsillä varustettuna. Myös Reptile oli ensimmäistä kertaa mukana pelattavana hahmona ja mielestäni viimeistä kertaa pelattavassa ulkoasussa, Reptile oli oma lempparini kolmesta ninjasta Mortal Kombat II:sessa, huom. en ollut pelannut ensimmäistä osaa tässä vaiheessa.

MKII Arcade Kollection character selext
Mortal Kombat II hahmovalintaruutu Arcade Kollectionissa näyttää tältä.
MKII Kung Lao fatality, uskollinen arcadelle
Arcade Kollection on uskollinen arcade-versioille. Kung Laon siisti fatality Mortal Kombat II:ssa.

Eri versiot, Mega Drive yllättää

Ihan kättelyssä tietysti arcade-versio on joukon paras, mutta tällä kertaa konsoli versiot (SNES ja MD) pääsivät jo paljon lähemmäs pelin arcade-versiota, toki jotain täytyi jättää pois, kuten taustojen yksityiskohtia, tiputtaa muutama frame hahmoanimaatioista ja varsinkin Mega Drivella joitakin digitoituja puheita jää kaipaamaan, mutta silti sanoisin, että Mega Drive –versio kuulostaa kokonaisuudessaan paremmalta kuin SNES-versio. Mielestäni SNES-versiossa vain on tyypilliseen SNES-pelin tapaan liikaa reverbiä. Mega Drive –versio kuulostaa enemmän arcade-versiolta. Toki SNES-versio näyttää hieman paremmalta, se sisältää enemmän taustojen yksityiskohtia, animaatio on hieman sulavampi ja värit ovat uskollisempia arcade-versioon. Jopa veripalttu löytyy myös pelin SNES-versiosta tällä kertaa. Mega Drive -versio ei vain kuulosta paremmalta, kuin SNES-versio, vaan näin minä pelin muistan vuosien takaa, koska itseasiassa minulla oli peli ihan oikealla Mega Drivella, siksi ehkä vähän nostalgialasien läpi arvostan tuota versiota ja toinen on, että en hirveästi pidä Super Nintendon yli ampuvasta reverb-soundista.

Näistä huolimatta oma valintani tässä tapauksessa on Mega Drive versio, jos ei arcade-versio ole saatavilla, mutta se on Steamissa, PSN:ssä ja Xbox Livessä tai emuloituna PC:llä.

Mortal Kombat 3 (1995)

Vuosi 1995, suosikki vuoteni 90-luvulta, mitä pop-kulttuuriin tulee, Mortal Kombat 3, GoldenEye, Sony PlayStation (läntinen julkaisu, Japani 1994). Ainakin noi mahtavat jutut tuli ulos silloin. Mortal Kombat 3:sta pelasin ensimmäisen kerran Sony PlayStationilla ja taisi muuten olla ylipäätään ensimmäinen PlayStation peli mitä ikinä pelasin. Itsellä oli tuolloin vielä Sega Mega Drive ja Amigalla pelattiin paljon, mutta kaverillani oli tämä uusi Sonyn konsoli, jonka nimi oli PlayStation, joka oli varhaisteini ikäisen todella vaikea edes lausua.

Kuitenkin sitten, kun sain ensimmäisen kosketuksen pleikkarin maagiseen peliohjaimeen ja pelasin kaveriani vastaan kolmatta Mortal Kombattia, josta olin siihen asti nähnyt vain kuvia pelilehtien sivuilla, se oli jotain aivan maagista. Kaverini yllättyi siitä kuinka hyvin osasin peliä pelata, sitten paljastin, että niin minulla on Mortal Kombat II Mega Drivella ja Amigalla. Kolmos osassa periaatteessa uutta oli vain se typerä juoksu toiminto, jonka saattelemana hahmot pitivät hauskan karjaisun.

Toisena uutena juttuna Mortal Kombat 3 esitteli siihen aikaan taistelu peleissä uuden jutun eli kombo systeemin, jossa tiettyjä näppäinyhdistelmiä painamalla sai tehtyä tehokkaita hyökkäys yhdistelmiä. Itse en pitänyt tästä ominaisuudesta lainkaan, koska olin tottunut pelaamaan aikaisempia Mortal Kombat pelejä ja luomaan kombinaatiot eri normaali –ja erikoisliikkeistä itse. No mutta kyllähän siihen sitten tottui, viimeistään kun Tekkeniä alkoi pelaamaan. Pakko oli oppia jos meinasi pärjätä, kun eipä nuo kombot ole mihinkään vieläkään hävinneet.

Ei niin paljon hyvää, etteikö sekaan mahtuisi myös huonoa

Mortal Kombat 3:sessa oli kombojen lisäksi myös muita asioita mistä en erityisemmni pitänyt. Yksi näistä oli lopetusliikkeiden yksityiskohtien määrän tippuminen ja lähes joka Fatality sai uhrin vain räjähtämään palasiksi saman erikoiseffektin saattelemana, tai sitten toinen oli se, että uhri muuttui vain luurangoksi jonkun polttavan tai syövyttävän aineen saattelemana.

Tähän aikaan lempihahmoni oli Liu Kang, koska se muistutti kahdessa ekassa pelissä varsinkin toisessa osassa todella paljon Bruce Leeta. Kolmannessa osassa hahmo oli ihan eri näköinen ja tulenpunaiset housut oli muutettu viininpuinaisiksi? Siis mitä, minä mietin? Hahmo piti ulvovaa ääntä entistä enemmän ja oli jo kavereita vastaan pelatessakin syyllinen tunne ottaa tuo hahmo muiden kuunneltavaksi. Myöhemmin lempihahmokseni muodostui Mileena Mortal Kombat II:ssa, koska se oli sen ikäisen silmään hyvän näköinen pakkaus ja itse hahmo oli ominaisuuksiltaan kiistatta paras siinä pelissä teleporttipotkunsa ja rolling stone –liikkeidensä ansiosta. Sekä violetti on lempivärini niin siksikin valitsin Mileenan Kitanan yli. Kappas Mileena ei ollu kolmannessa pelissä mukana, joten lopulta rupesin fanittamaan Sonya Bladea, hahmo oli ekassa pelissä joten se on original-hahmo ja sitä näytteli kolmannessa pelissä mahtavan näköinen Kerri Hoskins. Vaikka Sonyaa ei toisessa osassa ollutkaan niin siellä rokkasin Mileenalla. Ja tästä lähin kaksi lemppariani on ollut Mileena ja Sonya Blade.

Kolmas asia mistä en tykännyt kolmannessa pelissä oli pelin siirtyminen ikonisista aasialaisista martial arts-taustoista enimmäkseen synkempiin urbaaneihin maisemiin sekä toiseen ulottuvuuteen. Tämä tosin on onnistunut kasvamaan minuun ja nykyään se onkin ihan ok, kun peliä tarkastelee nostalgialasien lävitse.

PlayStation versio, ainut versio

Mortal Kombat 3:sesta en tätä ennen ole edes mitään muuta versiota, kuin pleikkariversiota koittanut, paitsi PC-versiota, mutta niistä tuonnempana lisää. Joten nyt on tilaisuus vaikkakin vain emuloituna testata miten sarjan kolmas osa taittui 16-bittisillä.

Noniin nyt, kun olen koittanut Mega Drive -ja SNES-versioita niin täytyy sanoa, että olen onnekas, että koin tämän pelin aikanaan tehokkaammalla systeemillä. Molemmissa versiossa musiikki kuulostaa aivan kauhealta. Mega Drivella puolet musiikista puuttuu ja/tai se on korvattu jollain muulla ja Super Nintendolla taas tyypilliseen tapaan reverb iskee korviin ärsyttävästi, jopa enemmän kuin edellisessä osassa.

Graafisesti Mega Drive –versio on aivan karmea, väritön ja laitteen iän ja sen rajotteet alkaa näkyä jo erittän selvästi, tai sitten porttaus on vain luokaton. Mielenkiintoisena pidän myös sitä, että kontrollit eivät toimineet kunnolla, saattaa johtua emuloinnista, koitin kahdella eri emulaattorilla ja kahdella eri versiolla pelistä, joka tapauksessa kontrollit olivat samanlailla rikki = peli kelvoton. En jaksa uskoa, että peli oli myynnissä näin rikkinäisenä, enkä nopeasti hakemalla löytänyt mitään tähän viittaavaa. Super Nintendo –versio puolestaan oli graafisesti ihan ok ja kontrollitkin toimivat tuttuun tapaan. Selvä voittaja tällä kertaa oli SNES.

Tiedän, että minun oli tarkoitus testata tästä pelistä myös PlayStation versio, mutta en löytänyt mistään toimivaa, ainakaan emulaattorillani toimivaa versiota pelistä. Joten ainoa mitä pääsin testaamaan PlayStationilla oli Mortal Kombat Trilogy, mutta siitä tuonnempana lisää. Ultimate Mortal kombat 3:sta ei julkaistu koskaan PlayStationilla.

MK3 hahmovalintaruutu
Alkuperäinen Mortal Kombat 3 hahmovalintaruutu. Tämä puuttuu uudesta Arcade Kollectionista.

 

MK3 PAL PSX
Mortal Kombat 3:sen pal-versiossa pleikkarilla oli mielenkiintoinen pahvikotelo.

Ultimate Mortal Kombat 3 (1995)

Vielä samana vuonna julkaistiin uusi versio kolmannesta pelistä nimeltä Ultimate Mortal Kombat 3, joka sisälsi monia hahmoja edellisistä peleistä mitä fanit jäivät alkuperäisessä Mortal Kombat 3:sessa kaipaamaan, kuten Scorpion, alkuperäinen Sub-Zero, Kitana ja Mileena. Sekä myös Jade oli ensimmäistä kertaa pelattavana hahmona. Pari hahmoista piti avata koodilla pelin arcade versiossa.

Eri alustojen versioiden erot ovat lähes samat kuin normaalin Mortal Kombat 3:senkin. Mega Drive –versio on todella karsittu ja Super Nintendo versio on ihan pelattava ja sillä itse lähtisin liikkeelle, jos 16-bittisistä pitäisi valita, mutta tässä pelissä myös pelin SNES-versiosta puuttuu osa digitoiduista äänistä. Arcade tietysti on se valinta, jos sellaiseen sattuu olemaan mahdollisuus tai emulointi riittää. Peli löytyy myös nykyisille konsoleilla ja PC:lle julkaistusta Mortal Kombat Arcade Kollectionisa ja olen ehkä hieman pettynyt, että tuossa paketissa ei ole Mortal Kombat Trilogya, mutta onneksi PlayStation versio on lähes identtinen arcade version kanssa.

UKM3 hahmovalintaruutu
Ultimate Mortal Kombat 3 hahmovalintaruutu Arcade Kollectionissa.
UKM3 vs screen
Nämä vanhat vs-ruudut oli seksikkäitä, ainakin silloin, kun ne sisälsi esim. Kitanan niinkuin kuvassa.

Mortal Kombat Trilogy (1996)

Vuotta myöhemmin 1996 vihdoin julkaistiin viimeinen ja monipuolisin versio pelistä Mortal Kombat 3. Ja tällä kertaa kaikki muut jäivät ilman paitsi PlayStation, Nintendo 64 ja PC pelaajat. Itse olin tämän pelin ylpeä omistaja ja kun tämä julkaistiin niin Ultimate Mortal Kombat 3:sen puute pleikkarilla unohtui sillä hetkellä.

Pelin Nintendo 64 versiosta puuttui muutama hahmo ja boss-hahmot eivät olleet suoraan hahmovalikosta valittavissa. Pelin piilotettu hahmo Chameleon oli N64 versiossa naispuolinen ja nimeltään Khameleon. Muista eroavaisuuksista en tiedä, paitsi sen, että ihan kuin olisin kuullut jossain vaiheessa, että N64 versiossa kontrollit eivät vastanneet niin hyvin ja luonnollisesti N64:n ohjainkaan ei ole paras mahdollinen näitä pelejä varten, omituisen näppäinasettelun ansiosta.

MKT hahmovalintaruutu
Mortal Kombat Trilogy PlayStationilla sisälsi kaikki siihen asti Mortal Kombatissa esiintyneet hahmot samassa pelissä. Ehkä monipuolisin ja paras retro Mortal Kombat, kun tämä on vielä lähes täysin uskollinen UKM3:sen arcade-versiolle.

Retro Mortal Kombat PC:llä

Ensimmäinen osa on Mortal Kombat Wikin mukaan myös julkaistu PC:llä, mutta alustaksi on listattu MS-DOS ja en ole sitä itse ikinä nähnytkään, mutta serkullani oli Mortal Kombat II PC:llä. Jos oikein muistan niin siinä oli MIDI äänet ja se sisälsi jopa alkuperäiset hahmokortit arcade versiosta, mutta kontrollit oli erittäin ”unresponsive” eli tarkoittaa sitä, että esim. jos painoit pari kertaa vaikka alas eli kyykkyyn niin hahmo vain oli kyykyssä ja peli tunnisti komennoksi, että pelaaja pitää nappia alas painettuna, eli käytännössä peli oli pelikelvoton. Mortal Kombat 3 oli myös ellen väärin muista sitä samaa rataa. Tuosta Mortal Kombat Trilogysta en PC:llä sen enempää tiedä, mutta veikkaisin, että samat ongelmat ne siellä lymyää. Jos sinulla on kokemuksia vanhoista Mortal Kombat-peleistä PC:llä niin jätä kommenttia.

Eli Mortal Kombat oli myös PC tietokoneilla pelattavissa, mutta ei ehkä ihan se alusta millä olisin pelannut jos omisti 16-bittisen konsolin, edes Mega Driven, sarjan kakkososaa jopa preffaisin sille, varsinkin jos omistaa 6-nappisen ohjaimen.

3 thoughts on “Kuukauden retro, Mortal Kombat, lokakuu 2013”

  1. Tulen vierailemaan tämän aiheen lähitulevaisuudessa uudestaan. Luonnollisesti videon kera.

    1. Kolmonen oli hyvä, nimenomaan alkuperäinen kolmonen. Oma henkilökohtainen suosikkini kuitenkin on Mortal Kombat II.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *