Next-gen toivomuksia

Seuraava konsoli sukupolvi starttaa muutaman viikon päästä, joten ajattelin kirjoittaa muutaman ajatuksen mitä odotan seuraavan sukupolven peleiltä. Pidemmittä puheitta suoraan asiaan.

Ensimmäinen asia mitä tulee mieleen on värimaailma ja yleensäkin pelien värikkyys, tai pikemminkin tämän nykyisen konsoli sukupolven aikana ja ehkä jo vähän edellisenkin puolella tapahtunut värien katoaminen peleistä. Kaikki on nykyään tylsän harmaata ja ruskeaa, suorastaan ankean näköstä. Ehkä tämä ”realistinen” tyyli sopii joihinkin peleihin, mutta kun vanhempia pelejä katselee niin kyllä sitä värikkyyttä tulee hieman ikävä.

Toivottavasti nähdään vaihteeksi myös värikkäämpiä pelejä, vaikka genre ei olisikaan Nintendo-tyylistä söpöilyä. Ensimmäinen oikea next-gen kokemukseni tulee todennäköisesti olemaan Killzone: Shadow Fall. On suorastaan ilahduttavaa nähdä, että pelistä on tullut paljon edeltäjiään värikkäämpi. Itse pelin tekijätkin mainitsivat asiasta esim. Pelaaja-lehden haastattelussa, johon löytyy linkki tuolta artikkelin lopusta.

Killzone: Shadow Fall on paljon värikkäämpi kuin sarjan aiemmat osat. Toivottavasti se on nouseva trendi myös muissa peleissä.
Killzone: Shadow Fall on paljon värikkäämpi kuin sarjan aiemmat osat. Toivottavasti se on nouseva trendi myös muissa peleissä.

Toisena juttuna mikä nousee päällimäisenä mieleen on itse pelit. Vaikka graafinen ulkoasu taas vähän paranee niin odottaisin näkeväni jotain mullistavia pelillisiä uudistuksia moneen genreen ja miksei aivan uuden tyyppisiäkin pelejä nyt, kun vanhat konsolit eivät enää rajoita pelinkehittäjiä ja suunnittelijoita samalla tavalla, kuin ennen. Eli siis luovuutta peliin!

Pelimusiikki. Haluasin kuulla loistavia sävellyksiä enemmän nykyään lisensoidun musiikin sijaan peleissä. Varsinkin sellaisissa genreissä kuten arcade tyyliset kilpa-ajopelit, sen lisensoidun roskan sijaan voisi peli esitellä uusia nerokkaita originaali sävellyksiä.

Sitten päästäänkin siihen vaiheeseen artikkelia, mitä toivottavasti nähtäisiin vähemmän tulevissa peleissä. Suurin juttu mitä tähän kategoriaan tulee mieleen on Quick Time Eventit (QTE). Jos peli ei ole Heavy Rainin tai Beyond: Two Soulsin tyyppinen Quick Time Eventtien ympärille suunniteltu elokuvamainen kokemus niin nämä syöpäläiset voisi jättää peleistä kokonaan pois. Kukaan ei oikeasti tykkää niistä ja ne rikkovat pelin jatkuvuutta pahasti ja kun kerran pelin sujuvuudesta ja jatkuvuudesta puhutaan niin Quick Time Eventtien lisäksi voitaisiin luopua skriptattujen set-piece-elementtien käytöstä ja aivan turhista välianmaatiopätkistä (cut scenes). Eli siis kaikesta mikä jatkuvasti rikkoo pelin sujuvuutta ja riistää pelaajalta hahmon kontrollin. Tämä muodustui todella rasittavaksi peleissä tämän konsoli sukupolven aikana.

Grand Theft Auto V. Mikä mestariteos, vaikka ala-arvoisesti ruudunpäivityksen merkeissä näillä tämän sukupolven konsoleilla pyöriikin, mutta ai että tätä peliä oli nautinnollista pelata, koska pelaajaa ei koko ajan kiusattu typerillä set-piece kohtauksilla ja Quick Time Eventeillä. Itse asiassa ainoat Quick Time Eventit jotka muistan pelistä olivat jooga minipeli ja yhdessä sivutehtävässä, jossa tatuoitiin alapääkuvia sen ponnarikaverin selkään. Tätä lisää, vähemmän QTE-roskaa ja set-piece paskaa.

Mutta ennen kuin artikkeli taas paisuu liikaa niin jätän tämän tähän ja palaan asiaan hieman myöhemmin ja kerron mitä sanottavaa minulla on First Person Shooter genrestä ja kuinka se on mennyt alamäkeä viime vuosina lähinnä Call of Dutyn käsittämättömän suosion takia ja kuinka se on vaikuttanut peliteollisuuten muutenkin, lähinnä negatiivisesti. Ensi kertaan, morjens!

3 thoughts on “Next-gen toivomuksia”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *