Top 5 asiaa, jotka toivottavasti palaisi videopeleihin

Videopelit on tullut pitkän matkaa sitten 1980- ja 1990-luvun. Pelit ovat kehittyneet huimasti monella saralla, mutta kuitenkin on muutamia asioita, jotka ainakin minun mielestäni oli ennen paremmin. Tässä top 5.

1. Save state, tallennus mihin haluaa ja koska haluaa

Mitä tapahtui tälle maailman parhaalle toiminnolle videopelihistoriassa? Toki tämä oli lähinnä vain PC-pelaajan herkkua sellasen pienen faktan saattelemana, että konsoleissa ei itse asiassa ollut kiintolevyä, kun vasta tämän konsolisukupolven aikana. Ja siihen mennessä tämä loistava toiminto on kuollut sukupuuttoon jo PC puolellakin.

PC-peleissäkin yleistynyt checkpoint systeemi on ihan jees siltä varalta, että et muistanut tallettaa hetkeen ja yllättävä kuolo korjasi. Mutta turhan usein pelatessa täytyy jonkun syyn takia lopettaa pelaaminen, kuin seinään ja edellinen tallennuspiste oli vartti sitten ja seuraava olisi EHKÄ kohta, mutta ei voi tietää. Kun taas tulee mieleen, että kun vaan voisi painaa quick save-nappia ja jatkaa seuraavalla kerralla tasan siitä mihin jäi eikä siitä vartti sitten tai vielä pidemmän matkan päästä.

Tämä on toiminto mikä olisi toteutettavissa konsolillakin nykyään ongelmitta. Keneltä se on pois jos pelaaja voisi tallettaa sillon kun haluaa, juuri siihen kun haluaa? Ja tällä tarkoitan jopa sitä, että sen voisi tehdä vaikka kesken boss-taistelun vähän ikään kuin vanhoja konsoleita emuloidessa PC:llä. Se säästäisi todella vaikeissa taisteluissa turhautumista jos henki lähtee typerän virheen takia, kun voisi quick loadia painamalla jatkaa tasan siitä kohtaa, kun tilanne oli vielä hallussa, että aikaa mikä kuluu latailla pelin valikoita.

Nyt kun ne isot kiintolevyt ja paljon RAM:ia sisältävät konsolit saapuvat niin tämä olisi mahdollista, pliis!

2. Kaikki pelit eivät tarvitse moninpeliä, Tacked on multiplayer

Ikävä nykytrendi pelijulkaisijoilla on se, että he luulevat, että peli myisi jotenkin paremmin jos se sisältää päälle liimatun moninpelikomponentin. Se, että Call of Duty myy miljoonia moninpelinsä ansiosta ei tarkoita, että loistava yksinpelikokemus esim. Tomb Raider myisi. Päin vastoin, kannataisi sekin aika ja raha panostaa siihen yksinpelin parantamiseen. Toki monesti julkaisijat sanovat, että pelin moninpelistä huolehtii joku toinen kehitystiimi, okei, mutta rahaa siihen siltikin palaa.

Voisin väittää, että lähes jokaisen vähänkään vanhemman ja vähän uudemmankin pääasiassa yksinpelinä hyvin myyvän moninpeli ammottaa tyhjyyttään, jos sattuisi käymään kokeilemassa.

Moneen peliin hyvin toteutettu co-op moodi on hyvä lisä, mutta sitäkään ei saisi ämpätä mukaan yksinpelikokemuksen kustannuksella (lue: yksinpeliin ei tarvita aivotonta tai yli terävää AI kaveria mukaan). Mutta ei myöskään täysin yksinpeliksi suunniteltuun kampanjaan co-opia tekemättä sille omaa pelimuotoa ja cutscenejä (Saints Row: The Third). Tai pelin balancen kustannuksella kuten Borderlands 2, joka on yksin pelatessa vähän tuskasen haastava.

Ja myös jaetun ruudun moninpelitilat saisivat tehdä paluun sen sijaan, että pitäisi aina olla online ja eri paikassa. Mutta ei siitä tällä erää enempää, jääköön omaksi aiheeksi.

Pointti: Hyvät yksinpelit ei tarvitse moninpelimoodia, ollenkaan!

3. Täysin kustomoitavat kontrollit

Tämä on varmasti yksi niitä todella monen kaipaamia ominaisuuksia, varsinkin PC:llä pelatessa, mutta myöskin konsolilla. Eikö olisi siistiä, kun uusi peli tuttuun pelisarjaan iskee koneeseen ja pääsee pelaamaan sen sijaan, että täytyy opetella kehittäjän uudet kontrollit voisi vain naputella juuri siihen nappiin sen toiminnon minkä haluaa. Toki yleensä mukana on muutama eri setti kontrolleja uusista vanhoihin, mutta yleensä juuri se yhdistelmä puuttu minkä itse haluaisi.

Ajopelit, varskin muutama uusin Need For Speed peli jätti kylmäksi lähinnä tämän takia, että en saanut pistää sitä kaasua ja jarrua siihen oikean puoleiseen tattiin niinkun olen jo vuodesta 1996 tottunut tekemään, sen sijaan peli pakottaa minut käyttämään liipasimia, ne on okei GTA tyylisissä peleissä automaattisilla vaihteilla, mutta ei todellakaan toimi sillon kun haluaisin ne vaihteiden vaihdot niihin liipasimiin. Ja sitten on Criterion Gamesin typerät Need For Speed pelit joissa ei edes saa manuaalisia vaihteita.

Meni vähän Need For Speedin bäshäämiseksi, mutta pointti on se, että antakaa meille pelaajille takaisin valta päättä miten haluamme ostamaamme peliä pelata. Keneltä se on pois? Aivan! Ei keneltäkään. Näppäimistö ja hiiri kombosta konsolilla nyt puhumattakaan, mutta se jääköön kanssa omaksi jutukseen.

4. Back tracking, syy palata jo vierailtuihin paikkoihin

Resident Evil PSX
Resident Evilissä tarvitsi tehdä vakavaa “back trackingiä” saadakseen magnum pistoolin.

Nykyään pelit ovat kuin interaktiivisia elokuvia, jossa tapahtumat etenevät paikasta (set piece) toiseen ja alueet ovat pieniä. Siis jos ei open world virityksiä lasketa. Ja harvemmin enään tarvitsee peleissä palata tutkimaan alueita uudestaan tai palata noutamaan joku hyödyllinen asia myöhemmin saatujen tietojen tai välineiden avulla.

Tämän ansiosta nykypelit tuntuvat niin lineaarisilta ja tylsiltä. Joissain tapauksissa se toimii, jos peli on kirjoitettu ja ohjattu kivasti, mutta silti tätä tutkimisen ja ongelmanratkonnan iloa tarvittaisiin taas.

5. Unlockables, pelaamalla avattavat bonukset takaisin, eikä ostettavana DLC:nä

Metal Gear Solid, Tuxedo (PC). Sen sai palkinnoksi parin läpipeluukerran jälkeen jos tietyt kriteerit täyttyivät.
Metal Gear Solidissa sai Snakelle juhlapuvun (tuxedo). Sen sai unlockattua parin läpipeluukerran jälkeen, jos tietyt kriteerit täyttyivät.

Mitä tälle hienolle ominaisuudelle tapahtui tämän sukupolven peleissä? Niin joo DLC ja julkaisijat haluaa myydä sitä. Miksi antaa ne bonukset ja herkut ilmaseksi, kun siitä voi saada rahaakin. Ja samalla julkaisijat valittavat käytettyjen pelien kaupasta. Mutta nimenomaan nämä pelaamalla ja paljon paljon pelaamalla avattavat bonukset ja hauskuudet pitivät ne pelit hyllyssä, samalla lisäten pelien uusintapeliarvoa huomattavasti.

Toivottavasti unlockattavat asiat palaisi peleihin seuraavan sukupolven aikana. Pitäisi mielenkiinnon yllä pidempään peleissä, kuten Uncharted kauemmin kuin sen yhden läpipeluukerran.

Tähän kategoriaan voisi luokitella myös vanhat kunnon huijauskoodit. Ne olivat hauskoja ja jossain tilanteessa erittäin hyödyllisiä, esim. bugin aiheuttaman ylitse pääsemättömän kohdan sattuessa. Tai sitten vaan jos halusi pistää god-moden päälle, niin se on pelaajan oma valinta. Keneltä nämä olis pois? Muuta kun pelaajalta jos niitä ei ole.

Eiköhän tässä ollut valitus tällä kertaa. Sainpahan pidettyä kohtuu lyhyenä tämän. Mutta palaan asiaan, koska tätä kirjottaessa ja materiaalia etsiessä törmäsin moneen muuhunkin mielenkiintoiseen pointtiin, mutta niistä sitten seuraavalla kerralla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *